Päivälliseksi paahdettua nuorisorikollista
AKA Miten tämän kirjan juoni muka olisi laillista?
Paahde (Eng. Holes, Louis Sachar, 1998) oli melkoinen lukukokemus kun pääsi sen alkujaarittelun ohitse. Kirjan päähenkilö on Stanley Yelnats (Neljäs), joka kirjan alussa todetaan oikeudessa kuuluisan pesäpallopelaajan hyväntekeväisyydessä kaupattavien juoksukenkien varkaaksi, vaikka ne oikeasti putosivat hänen päälleen "taivaista" eli sillalta jonka alitse hän käveli. Hänelle annetaan kaksi vaihtoehtoa: Nuorisovankilaan tai Greenlaken leirille puoleksitoista vuodeksi. Viattomasti nimetty leiri kuulostaa aluksi paremmalta vaihtoehdolta, mutta paikan päällä hän ymmärtää virheensä. Greenlaken leiri onkin oikeasti työleiri: Sen vangit joutuvat joka päivä kaivamaan kuivuneeseen järvenpohjaan puolitoista metriä syvän ja leveän kuopan (mistä kirjan alkuperäinen nimi tulee), samalla kun armoton paahde (mistä kirjan käännöksen nimi tulee) paistaa heidän niskaan ja myrkylliset aavikkoeläimet, kuten skorpionit ja kalkkarokäärmeet, uhkaavat. Aluksi kirjassa väitetään, että leirinjohtaja uskoo sen olevan kurituskeino, joka saa siitä kärsineet nopeasti ja tehokkaasti kaidalta polulta pois. Juonen edetessä käykin ilmi, että leirinjohtajalla onkin toinen motiivi...
Yksinäänkin kiintoisan juonen lisäksi kirjassa silloin tälllöin käydään 110 vuotta ajassa taaksepäin, jolloin kerrotaan tarina tuomitusta rakkaudesta rasismin sortovallan alla ja kostosta. Pienet yksityiskohdat ajasta, jolloin järvi ei ollut vielä kuivunut, antavat lukijalle lisää vihjeitä kirjan tulevista tapahtumista. Näistä takaumista käy myös ilmi, mistä Deus Ex Machinalta vaikuttavat Stanleyn selviytymiseen vaikuttavat tekijät ilmeistyivät. Esimerkiksi kun Stanley joutuu yksin paahtavaan autiomaahan, hänen henkensä pelastaa hänen löytämänsä sipulit, joilla hän välttää nääntymisen. Takaumistä käy ilmi, etä sipulit istutti Sam, yksinkertainen ja hyväsydäminen tumma-ihoinen mies joka viljeli ja myi niitä elääkseen, jopa uskoen että niillä voi parantaa mitä vain jos niitä käytti oikein. Sam sai kohtalonsa kun hän ja Katherine Barlow, nuori vaalea-ihoinen opettajatar, rakastuivat, ja kateellinen hemmoteltu rikas nuori mies Charles Walker näki heidän suutelevan. Walker heti kavalsi heidän suhteen koko kaupungille ja lopulta ampui Samin kun tämä oli soutamassa järven yli takaisen farmilleen, mukanaan Katherinelta saatuja purkitettuja persikoita. Rakkautensa kuolemasta katkera Katherine ryhtyy yhdeksi vuosisadan pahimmista rikollisista, saaden nimen "Kissin' Kate Barlow" kun hänen käyntikortistaan tuli hänen uhreilleen antama suudelma.
Yksi hänen uhreista oli Stanley Yelnats Ensimmäinen, joka oli juuri rikastunut osakekaupalla, ja jonka Kate ryösti hänen muuttomatkalla New Yorkiin. Stanley Ensimmäinen selvisi ryöstöstä samalla tavalla kuin hänen myöhempi jälkeläinen selvisi autiomaasta- Kiipeämällä peukalon muotoiselle vuorelle, jossa Sam kasvatti sipuleitaan ennen kuolemaansa.
Toinen takaumien vierailema aika on 150 vuotta sitten, jolloin kerrotaan Stanleyn esi-isän Elya Yelnatsin tuoman epäonnen kirouksen tarina: Hän unohti noidaksi huhutulle Matami Zeronille tekemänsä lupauksen kun hän muutti Amerikkaan, jonka mukaan hän kantaisi tämän vuoren huipulle.
Kirjan aikana käy myös ilmi, että Stanleyn leirillä tehty ystävä "Zero" on Matami Zeronin jälkeläinen, ja hän alunperin varasti ne juoksukengät jotka veivät Stanleyn Greenlaken leirille, kun hän heitti ne sillalta juuri ennen kuin hän jäi kiinni.
Jos todella jaksoit lukea kaiken mitä olen kirjoittanut Paahteesta, voi helposti ymmärtää, että kirjan vahvin puoli on sen nerokaasti kirjoitettu kolmen eri ajan ja paikan syy ja seuraus- suhde. Kirjan teemoja oli myös pakkotyö, pakkotyöleirit, rasismi, rodusta piittaamaton rakkaus, (arkikielen) Karma ja Kohtalo.
Yksinäänkin kiintoisan juonen lisäksi kirjassa silloin tälllöin käydään 110 vuotta ajassa taaksepäin, jolloin kerrotaan tarina tuomitusta rakkaudesta rasismin sortovallan alla ja kostosta. Pienet yksityiskohdat ajasta, jolloin järvi ei ollut vielä kuivunut, antavat lukijalle lisää vihjeitä kirjan tulevista tapahtumista. Näistä takaumista käy myös ilmi, mistä Deus Ex Machinalta vaikuttavat Stanleyn selviytymiseen vaikuttavat tekijät ilmeistyivät. Esimerkiksi kun Stanley joutuu yksin paahtavaan autiomaahan, hänen henkensä pelastaa hänen löytämänsä sipulit, joilla hän välttää nääntymisen. Takaumistä käy ilmi, etä sipulit istutti Sam, yksinkertainen ja hyväsydäminen tumma-ihoinen mies joka viljeli ja myi niitä elääkseen, jopa uskoen että niillä voi parantaa mitä vain jos niitä käytti oikein. Sam sai kohtalonsa kun hän ja Katherine Barlow, nuori vaalea-ihoinen opettajatar, rakastuivat, ja kateellinen hemmoteltu rikas nuori mies Charles Walker näki heidän suutelevan. Walker heti kavalsi heidän suhteen koko kaupungille ja lopulta ampui Samin kun tämä oli soutamassa järven yli takaisen farmilleen, mukanaan Katherinelta saatuja purkitettuja persikoita. Rakkautensa kuolemasta katkera Katherine ryhtyy yhdeksi vuosisadan pahimmista rikollisista, saaden nimen "Kissin' Kate Barlow" kun hänen käyntikortistaan tuli hänen uhreilleen antama suudelma.
Yksi hänen uhreista oli Stanley Yelnats Ensimmäinen, joka oli juuri rikastunut osakekaupalla, ja jonka Kate ryösti hänen muuttomatkalla New Yorkiin. Stanley Ensimmäinen selvisi ryöstöstä samalla tavalla kuin hänen myöhempi jälkeläinen selvisi autiomaasta- Kiipeämällä peukalon muotoiselle vuorelle, jossa Sam kasvatti sipuleitaan ennen kuolemaansa.
Toinen takaumien vierailema aika on 150 vuotta sitten, jolloin kerrotaan Stanleyn esi-isän Elya Yelnatsin tuoman epäonnen kirouksen tarina: Hän unohti noidaksi huhutulle Matami Zeronille tekemänsä lupauksen kun hän muutti Amerikkaan, jonka mukaan hän kantaisi tämän vuoren huipulle.
Kirjan aikana käy myös ilmi, että Stanleyn leirillä tehty ystävä "Zero" on Matami Zeronin jälkeläinen, ja hän alunperin varasti ne juoksukengät jotka veivät Stanleyn Greenlaken leirille, kun hän heitti ne sillalta juuri ennen kuin hän jäi kiinni.
Jos todella jaksoit lukea kaiken mitä olen kirjoittanut Paahteesta, voi helposti ymmärtää, että kirjan vahvin puoli on sen nerokaasti kirjoitettu kolmen eri ajan ja paikan syy ja seuraus- suhde. Kirjan teemoja oli myös pakkotyö, pakkotyöleirit, rasismi, rodusta piittaamaton rakkaus, (arkikielen) Karma ja Kohtalo.
paska arostelu
VastaaPoista